Aatsitassanut ikummatissanullu pisortaqarfik
Aatsitassanut ikummatissanullu suliassaqarfik Inatsisartut inatsitsaat nr.7 decembari 2009-minngaanneersumit aatsitassat ingerlanneqartullu pillugit (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) malitsianik allannguuteqartumit naleqqussarneqarpoq. Inatsit 1. januaari 2010-mi atuutsinneqalerpoq taamaasillunilu Namminersorneq pillugu inatsit malillugu Kalaallit Nunaata suliassaqarfimmik angerlaassinera nalunaaqutserneqarluni.
2013 ukiakkut Naalakkersuisut uranimik aammalu aatsitassanik allanik ulorianartunik qinngornilinnik piiaanissamut naameerluinnarneq pillugu politikki atorunnaarsippaat, massakkullu Kalaallit Nunaat uranimut aammalu ulorianartunik qinngornilinnut allanut aatsitassarsiornissamut aallartitsisinnaalerpoq.
Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfik aatsitassanut ikummatissanullu suliassaqarfimmi (uuliamut aatsitassanullu) inatsiseqarnermut aammalu pilersaarutinut ineriartortitsinermut, pilerisaarinernut taamatullu ujarassiorluni misissuinernut pilersitsiniarnernik suliaqarpoq. Inuussutissarsiornermut, Suliffeqarnermut, Niuernermut Nukissiuuteqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aatsitassanut ikummatissanullu suliassaqarfimmi suliffeqarnermut aammali inuussutissarsiornermi suliniutinut, innuttaasunik ilaatitsinernut, IBA-nik isumaqatigiissutinut( Impact Benefit Agreement, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, kommunit pineqartut aammalu suliffeqarfiit qinnuteqartut akornanni suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit), inuiaqatigiinni aningaasaqarnikkut pissutsinut aammalu inuiaqatigiinni ataavartitsinermut nassuiaatinut (nassuiaatinik VSB-mik taaneqartunik) akisussaasuuvoq.
Ujarassiornermut Immikkoortortaqarfik, Aatsitassanut Ikummatissanullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittoq, ujarassiornermi misissuinermi nalilersuutinik aammalu nassuiaatinik, pilerisaarinermut pilersaarusiornermullu ineriartortitsinermi suliassanik tunniussaqarluni suliaqartarpoq.
Aatsitassanut Ikummatissanullu Aqutsisoqarfiup aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissutinut, aqutsinermut aammalu ingerlatassanut akuersissutinut nakkutiginninneq suliaraa.
Aatsitassanik Suliassaqarfinnut Avatangiisinut Aqutsisoqarfik aaqqissuussinikkut Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfiup ataaniittup aatsitassanut ikummatissanullu avatangiisinut nalilersuutinik, aalajangiinernik aammalu isummanik Naalakkersuisunut suliassanik akisussaaffeqarpoq, taamaattumillu DCE-mut (Nationalt Center for Miljø og Energi, Århus Universitetip ataaniittumut) aammalu Pinngortitaleriffimmut (Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik) atassuteqarluni.
Isertitat
Ukiup ataatsip ingerlanerani Kalaallit Nunaat aatsitassarsiornermi 75 mio.kr.-nit amerlanerusunit isertitaqarpat, naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai, isertitat 75 mio. kr.-t qaangersimappagit, isertitat affaannik annertussuseqartumik ilanngarneqassapput. Naalagaaffimmit tapiissutit nuulumut millineqarpata siunissami Kalaallit Nunaata Danmarkillu aningaasaqarnikkut atassuteqarnerat pillugu nutaanik isumaqatigiinniartoqassaaq.
Kalaallit Nunaata piginnittussaatitaanera
Aatsitassanut ikummatissanullu inatsisip atulersinneqarnerani nunamut piginnittussaatitaaneq Kalaallit Nunaata tiguaa, tassani aatsitassanut ikummatissanullu suliassaqarfimmi misissueqqaarnermut, misissuinernut atuisinnaanermullu akuersissutinut atulersitsineq aammalu allaffissorneq ilanngullugit.